31. maaliskuuta 2015

Ennen- jälkeen, kuvakokoelma


 Muutamia muutoksia kuvin kerrottuna.

 Tämänkin sain ilmaiseksi. Tai hakua vastaan. Raahasin sen makkariin ja yli puoli vuotta näin sen ensimmäiseksi avatessani silmät aamulla. 

 
 

 Valkoista Värimyllyn kalustemaalia ja spraymaalia.  En oikeestaan ole kauhean tyytyväinen, mutta parempi se on kuin alkuperäinen.  Tämä kokee ehkä vielä jotain uutta.  

Palvelee silti onnistuneesti pukeutumispöytänä.
 Kirpparilta sain neljään euroon (?), en ihan muista enää, tämän kaakin.  Keinuhevonen, jossa näin heti puuhattavaa pikkuiselle veljen tytölleni.

 
 
 
 

  Siitä tuli tämmöinen sotaratsu.  Tein pari mokaa tätä tuunaillessa. Mm. pesin sen kidesoodalla... Paha virhe! Se nosti puun syyt ylös ja pinnasta tuli paikoin ikävän karhea. Hiominenkaan ei oikein tahtonut auttaa.

En tiedä onko keinuheppa päässyt tositoimiin, mutta pidin sen tekemisestä.
 Yli 60-vuotias, suvussa kulkenut pitsinen kastemekko oli päässyt hieman kellastumaan.  Pesukoneeseen en voinut kuvitellakkaan laittavani sitä. Käsipesukin saattaisi olla liian kuluttavaa.
 Aika hyvä!  Vai mitä?    Ei hankaamista, ei vahvoja aineita.  Vain liotusta ja huuhtelua :)

Kylmää vettä!  Kyllä sillä pitsi vaaleni kolmessa päivässä. Vesi piti vaihtaa kerran, pari päivässä ja katsoa ettei mistään pääse kangas välillä kuivumaan. 

Varmuuden vuoksi lisäsin kyllä veteen muutaman ruokalusikallisen ruokasoodaa.


 50e Maksoin kultaisesta kattokristallikruunusta ja kahdesta saman sarjan seinälampetista.   Maalikaupan kautta kotiin ja kristallien irroitus, pesu ja kuvausprojekti käynnistyi.

Suojasin maalarinteipillä ja sanomalehdellä kriittiset paikat ja annoin suihkemaalin laulaa. 
 Lampetit pääsivät lukuvaloiksi sängynpäätyyn.  Aika rouhea fiilis tuli kun keksin yhdistää kristallilampetit harmaantuneeseen trukkilavaan ;)
Tämä projekti oli työkaverille. Olisin voinut pitää kyllä itsekin. Yllätyin tuloksesta.  Hiontaa, maalia ja hiontaa.

(Ja tässä blogissa ei mainita sanaa; Maalaisromanttinen, kuin tämän kerran!  Saan halvauksen siitä sanasta. En viitsi edes aloittaa miksi.)
 Tämä on nyt viimeisin, maaliskuun 2015 tuotos.  Kulmakaapin löysin fb haulla. Vanha koulukaveri lahjoitti kulmakaapin.  Ja vieläpä tismalleen sellaisen kuin mielessäni toivoin. Mummolamallisen. <3







Näitä kimppapostauksia saattaa tulla vielä lisää. Koetan saada tämän blogin vauhtiin ja näitä projekteja löytyy vielä.  On ennen-jälkeen muutoksia, uusia rakennelmia, tuotoksia, käsitöitä, keittiökokeiluja, entisöintiä.  Plus ne ideat jotka vielä odottavat toteuttamistaan.
 
 




KORIKEINUN UUSI ELÄMÄ

Satuin kesällä saamaan käsiini korituolin. Ollessani lapsi, nämä oli luksuskalusteita joihin itse pääsin ehkä kyläillessä istumaan hetkeksi. Ja nyt vihdoin sain oman :D


 Ihana, eikö?   No ei oikeastaan...


















Joten Miranolia pintaan!  Tässä hommassa meinasi kyllä mennä hermot.  Huomatkaa hieman näkyva tupakkiaski. En ollut savuton viime kesänä ja tupakkaa meni tässä hommassa.

Muutamasta kohdasta paikkasin hieman katkenneita ja karkaavia punoksia nippusiteellä.  Ne jäivät täysin piiloon maalin alle. Ei niitä huomaa jos ei osaa etsiä.

Sitten pienellä teräsharjalla rapsuttelin jo pahasti hilseilevän vanhan lakan pois. ( Kettumaisin työ)

Ohensin maalia lakkabensiinillä ja pienehköllä pensselillä koetin saada maalia joka paikkaan.  Se oli toiseksi kettumaisinta.





 
 Lopultakin valmista. Olin hieman huolissani teinkö maalista liian vetistä. Pysyisikö se kiinni ja peittäisikö riittävästi.   JUU, hyvin pysyy maali keinussa.









Loppukesän pesäpaikkani.

Ennen - jälkeen, Keittiön pikamuutos

Viime kesänä 2014 alkoi keittiö ahdistamaan. Meillä on katto todella alhaalla. Hyvin ylettyy kädellä kattoon, eikä huoneet ole järin suuria muutenkaan. Tuijottelin jonkin aikaa kaappeja ja mietin pääni puhki.  Rahaa ei ollut paljoa käytettävissä ja kärsivällisyyttä sitäkin vähemmän.
Joten, kaikkia työturvallisuussäännöksiä noudattaen (köhköh...) kaapit tyhjiksi ja irti seiniltä.   On muuten jännä tilanne kun viimeinen ruuvi irtoaa ja hetken seinäkaappi on yhden käden varassa, itse on polviltaan työtasolla ja tulee ajatelleeksi, että tämänkin olisi voinut suunnitella vähän paremmin.
Sen verran fiksu olin ollut joskus, että olin säästänyt seinämaalin tiedot joten rautakaupasta sain tismalleen saman sävyn, eikä tarvinnut kaikkia seiniä maalata uudelleen.   Muistakaapa lukijat tehdä kuvista johtopäätös, että en ole ammattilainen missään näissä hommissa. joten älkää yrittäkö samaa kotona ;)
 
Mies sai lahjaksi pikkasen totuttua tehokkaamman akkuporakoneen... Joten humps vaan kun ruuvit hävis seinään vieden lähes mukanaan hyllyjen kannatkeetkin. (kumma sana?)
 
 
Tällainen oli lopputulos. Ja uskokaa tai älkää; tilaa on enemmän kuin niissä ahtaissa pienissä seinäkaapeissa. Ja meidän perhe on tyytyväinen. Mukava mökkifiilis.

Rahaa tässä meni seinämaaliin ja -pakkeliin pari kymppiä, sekä hyllyihin yhteensä alle 50e.   Hyllytasot olivat ostaessa käsittelemätöntä puuta, joten niiden valkaisuun meni hieman rahaa myös.

Takatalvi on sieltä takaa.

 
Eilen ajelin aamusta sellaiset reippaat 140km ennen työvuoroa. Se olisi ollut mukavaa ilman yöllä alkanutta takatalvea. Sitä loskapa**aa jokapuolella, eikä yhtään auraa missään. Näkyvyys tosi huono.  Ei sillä että olisi ollut kiire.  Kuten kuvasta näkyy vauhti oli varsin maltillinen ja kuitenkin moottoritiellä mentiin.  Muutaman kerran lähti pito ja muutaman kerran meinasi ohittava hätähousu valssata kylkeeni.

Pääsiäisen aikaa, hiljaista viikkoa ilmeisesti elellään. Itselleni ei pääsiäisellä ole suurta roolia elämässäni, mutta kevään se on aina saanut tuntumaan todelta. Että kesä on täällä ihan pian!  Ja nyt?  Voi piiiip.... Täytyy vaan koristella ahkerammin, olla katselematta ulos ja ennenkaikkea vältellä ulkoilua ;)      Yksi projekti kyllä odottaisi tekijäänsä; työkaveri haluaa minun tekevän hänelle seinähyllyt.  Tarvikkeet jo antoi, nyt tarvittaisiin vaan aloitus.

 Tässä on meidän Sylvi. Pieni ja pippurinen kissaneitomme. Vuosi elämää alkaa olla Sylvillä koettuna. Ulkoilu pelottaa, mutta ovet osaa avata ja kaksi koiraamme pysyvät kissan fiiliksen mukaan joko nuhteessa tai kaverina.
Ensimäinen tulppaanikimppu kotona todistaa kevättä kaikista varmimmin.  Takana on rakkaan ystäväni minulle valmistama tölkinnipsulamppu. Yksi suurimmista aarteistani.  
 
p.s Nikotiinisuihkaus silmään ei tunnu hyvältä. Mutta ei se sokeaksikaan tee ;)

 

28. maaliskuuta 2015

Uusi aloitus, samassa tilanteessa

Aloitin tämän blogin 2012. Kaikkia syitä en edes muista, mutta silloin taistelin tupakoinnin lopetuksen kanssa. Voin kertoa, että onnistuinkin ja olin 1,5vuotta savuton. Vuodenvaihteessa aloitin tämän tuskan alusta. Kerran addikti, aina addikti.    Kurkkasin vanhat tekstini läpi, häpesin ja poistin kaikki paitsi sen yhden.  Tällä kertaa lähdetään liikkeelle positiivisen kautta.  Jauhan nikotiinipurkkaa, välillä suihkautan nikotiinia suoraan suuhun ja välillä tablettia. Ilman lääkekuuria (Zyban) olisi tämänkin lopetus epäonnistunut tunnin kuluttua.   Nyt lääkekuuri on ohi, mutta nikotiiniriippuvuus on jäljellä.   En jaksa ottaa siitä paineita, muut myrkyt ovat sentään poissa kehosta. 

Koska olen ailahtelevainen ihminen, en voi korvamerkitä tätä blogia. Se olisi jälleen kuolemantuomio koko touhulle. Pitää olla liikkumavaraa :).    Jaksoittain innostun eri aiheista.  Saatan kutoa ja virkata mielipuolisesti vuoden pari ja sitten en koskekaan lankaan moneen vuoteen.  Voin tuunailla, korjailla ja rakennella vaikka huonekaluja itselleni ja muille.  Sitten lopetan.  Saatan kuntoilla intopinkeenä ja lopettaa.  Leikkaan hiukset lyhyiksi ja kasvatan takaisin. Lihon, laihdun. Nauran, itken. Suunnitelmat ovat aina suuret.
  Samanaikaisesti pelkään muutoksia, jotka tulevat muualta kuin itsestäni. Kuitenkin muutos on enimmäkseen ollut joka kerta hyväksi. Parhaimmillaan siunaus valepuvussa.

Näillä lähdetään rakentamaan tätä uudestaan.  En voi luvata mitään mitä tulee, mutta kaikki tulee olemaan totta!   Loppuun vielä muutama kuva, kaksi viimeisintä projektiani ja muistutuksena se inhokuva... Ei enää tupakkaa, ikinä. 


 
Mietin, että tietysti näistä projekteista voisi saada näppäriä postauksia.  Jos en nyt jo valmiista tee, niin varmaankin tulevista.